Tyyntä myrskyn edellä 8:1‑5

Vihdoin avataan seitsemäs sinetti, mutta nyt ‑ toisin kuin kuutta ensimmäistä avattaessa ‑ ei tapahdukaan mitään. Taivaaseen tulee täysi hiljaisuus ja sitä kestää puoli tuntia. Ilmeisesti hiljaisuus kuvaa odotusta. Taivaassa odotetaan henkeä pidätellen, mitä tapahtuu seuraavaksi. Taivaan joukot ymmärtävät, että Jumalan tuomiot käyvät pian toteen ja niitä odotetaan hiljaisuuden vallitessa. Tyyntä myrskyn edellä ‑ niin on tapana sanoa.

Kun hiljaisuus on päättynyt, Johannes näkee seitsemän enkeliä ja sitten vielä yhden. Kahdeksannella enkelillä on suitsutusastia ja Johannes kertoo enkelin laittaneen suitsutusta pyhien rukouksiin. Edellä on puhuttu samasta asiasta (Ilm 5,8). Pyhät ovat maan päällä eläviä Jumalan omia. Enkeli siis sekoittaa meidän rukouksiimme hyvältä tuoksuvaa suitsuketta ja sitten rukouksemme nousevat Jumalan luo. Tämä vakuuttaa meitä siitä, että rukouksemme kuullaan taivaassa. Ja vaikka rukoilemme taitamattomasti, Jumalan enkeli liittää rukouksiimme suitsuketta, joka tekee rukouksistamme sellaisia, että ne kelpaavat Jumalalle.

Sitten enkeli täyttää suitsutusastian alttarin tulella ja heittää sen maan päälle. Seurauksena tästä on ukkosenjylinää, salamoita ja maanjäristyksiä. Enkelin teko lienee viittaus siihen, mitä kohta tapahtuu: seitsemän enkeliä puhaltaa torviin ja maailma järkkyy. Suitsutusastian heittäminen lienee muistutus myös siitä, että Jumalan omien rukoukset on kuultu ja nyt Jumala tekee sen, mitä häneltä on kauan pyydetty. Jumalan seurakunta on rukoillut, että Jeesus tulisi pian, Jumala lopettaisi maailman pahuuden ja osoittaisi olevansa kaikkivaltias. Näky seitsemästä torvesta on kuvaus siitä, että nyt tämä tapahtuu. Ennen sitä Jumala vielä ravistelee ihmiskuntaa ja kutsuu sitä luokseen. Siitäkin seitsemän torvea kertovat.

Neljä ensimmäistä torvea 8:6‑13

Seitsemän enkeliä puhaltaa kukin vuorollaan torveen ja Johannekselle näytetään näkyjä. Sinettinäyt ja torvinäyt liittyvät toisiinsa: Torvinäyt lienevät tarkempi kuvaus siitä, mistä kuudennen sinetin kohdalla jo puhuttiin. Ne kuvaavat maailman loppunäytöstä, sitä mitä tapahtuu juuri ennen Jeesuksen paluuta.

Torvien soidessa Johannes näkee järkyttäviä näkyjä. Taivaasta sataa rakeita ja tulta, luonto kuolee, meret saastuvat, tähtiä putoaa taivaalta, taivaankappaleet pimenevät ja maailma järkkyy. Emme tiedä, miten vertauskuvallista puhetta tämä on. Ihminen on kyllä keksinyt keinot, joilla voi tappaa meren elämän ja polttaa kokonaisia maanosia. Ehkä juuri ennen Kristuksen paluuta ihmisten keksinnöt riistäytyvät ihmisten käsistä ja tuhoavat maailmaa. Kyse lienee myös siitä, että Jumala lyö maailmaa ennennäkemättömillä vitsauksilla ja tekee sen niillä mahdollisuuksilla, joita hänellä on.

Emme tiedä, mitä kaikkea tapahtuu ennen Jeesuksen paluuta. Sen Ilmestyskirja kuitenkin kertoo, että maailmaa lyödään monin tavoin ennen kuin tuomiopäivä tulee. Näin Jumala puhuttelee ihmisiä. Olemme niin kovapäisiä, ettemme kuule hänen lempeitä sanojaan ja siksi hän joutuu käyttämään kovia konsteja. Tämä on kuitenkin Jumalan armoa ja rakkautta. Hän tahtoo, ettei kukaan hukkuisi ja joutuisi kadotukseen. Hän kutsuu meitä luokseen hyvällä ja pahalla.

Jakeesta 11 on viime vuosina puhuttu paljon. Muistamme muutaman vuoden takaa Tsernobilin ydinonnettomuuden. Nimi Tsernobil tulee ukrainan sanasta, joka tarkoittaa koiruohoa. On jopa sanottu, että Tsernobilin onnettomuudessa toteutui Ilmestyskirjan ennustus tähdestä nimeltä Koiruoho. Se lienee liikaa sanottu. Tsernobilin ydinonnettomuus oli sittenkin pieni katastrofi ‑ ei se tuhonnut lähellekään kolmannesta vesistä. Silti Tsernobilin onnettomuudella lienee jotakin tekemistä Ilmestyskirjan kanssa. Tuskin oli sattumaa, että juuri Koiruoho‑niminen ydinreaktori levitti saasteitaan ympäristöön. Ainakin itse uskon, että Jumala antoi merkin siitä, että Ilmestyskirja on totta. Ehkä Jumala salli onnettomuuden tapahtua, että ihmiset pysähtyisivät ja etsisivät elävää Jumalaa ja hänen tahtoaan.