Jaakobinkirje luettavissa netissä

Jaakobinkirje - opas arkipäivän kristillisyyteen

Johdanto

Kehotuksia ja varoituksia

Uuden testamentin kirjekokoelmassa on 13 Paavalin kirjettä, Heprealaiskirje ja seitsemän kirjeen kokoelma, jota kutsutaan katolisiksi (= yleisiksi) kirjeiksi. Nämä seitsemän kirjettä ovat 1-3 Joh, 1-2 Piet, Jaakob ja Juuda. Katolisissa kirjeissä on paljon kehotuksia ja varoituksia, mutta Jaakobin kirje sisältää niitä erityisen paljon. Jaakobin kirje on "ajaton" - sillä on sanottavaa kaikkien aikojen kristityille.

Kuka kirjeen kirjoitti?

Kirjeen alussa todetaan, että kirjeen kirjoittaja on Jaakob, "Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija".

Uudessa testamentissa on mainittu kolme Jaakobia:
1. Jeesuksen opetuslapsi, Johanneksen veli, Sebedeuksen poika Jaakob.
2. Jaakob, Alfeuksen poika, toinen Jeesuksen opetuslapsi.
3. Jaakob, Jeesuksen veli (Mark 6:3).

Jaakob Sebedeuksen poika kärsi marttyyrikuoleman noin vuonna 44 j.Kr. (Apt 12:1-2), joten hän tuskin on kirjeen kirjoittaja.
Jaakob Alfeuksen pojasta tiedämme hyvin vähän.
Kristillinen perimätieto onkin jo varhaisesta lähtien pitänyt kirjoittajana Jaakobia, Jeesuksen veljeä.

Jeesuksen julkisen toiminnan aikana Jaakob ei uskonut Jeesukseen, kuten eivät muutkaan Jeesuksen veljet (Joh 7:2-5). Ensimmäisenä helluntaina Jaakob kuitenkin jo kuului seurakuntaan (Apt 1:14). Hän myös kohtasi ylösnousseen Jeesuksen (1 Kor 15:7). Jaakob toimi Pietarin jälkeen Jerusalemin alkuseurakunnan johtajana (Apt 12:17, 15:13, Gal 2:9). Hän kärsi marttyyrikuoleman vuonna 62 j.Kr. Hänet syöstiin alas temppelin katolta ja kivitettiin. Jos kirje on Jeesuksen veljen kirjoittama, silloin se on kirjoitettu todennäköisesti 50-luvulla.

Joskus on väitetty, että kirje olisikin juutalainen kirjoitus, johon on lisätty kahteen kohtaan (1:1, 2:1) Jeesuksen nimi ja sen jälkeen kirje on laitettu Jaakobin nimiin. Kirje olisi kirjoitettu ehkä jo 30-luvulla j.Kr. Tätä teoriaa vastaan on kuitenkin paljon aineistoa: Jaakobin kirjeessä on paitsi paljon viittauksia Vanhaan testamenttiin (kaikkiaan 65 kappaletta), myös paljon viittauksia evankeliumeihin (kaikkiaan 26 kappaletta). Lisäksi toisen luvun loppua on vaikea ymmärtää ilman ajatusta Paavalin opetuksesta ongelman taustana (2:14-26).

Valtaosa nykyisistä tutkijoista pitää kuitenkin kirjettä myöhäisempänä. Yleensä se ajoitetaan 70-130 j.Kr., joten kirjoittajana pidetään jotakuta tuntemattomaksi jäävää kristittyä.

Väitteet "Jaakobin" aitouden ja epäaitouden puolesta voidaan tiivistää seuraavasti:

Kirje on Jaakobin kirjoittama, koska
1. Varhainen kristillinen perimätieto väittää niin.
2. Kirjoittaja ei esittele itseään, hänen on täytynyt olla kaikille tunnettu.
3. Kirjeessä on paljon viittauksia Jeesuksen sanoihin.
4. Kirjeessä on palestiinalainen leima, mm. Jumalan toiminta ilmaistaan passiivilla (1:5, 1:17).

Kirje ei ole Jaakobin kirjoittama, vaan se on vain laitettu hänen nimiinsä:
1. Kirjeen kieli ja tyyli ovat hyvää kreikkaa, eikä kirjeessä ole nähtävissä aramean vaikutusta, joka oli Jaakobin äidinkieli.
2. Toisen luvun loppu voidaan ymmärtää vain siten, että Paavalin toiminnasta on kulunut jo paljon aikaa ja hänen opetuksiaan oli alettu ymmärtää väärin, joten kirje on kirjoitettu vasta aikaisintaan 70-luvulla.

Jälkimmäisiä väitteitä vastaan voidaan kuitenkin kysyä:
1. Jaakob olisi voinut käyttää kirjuria. Ja toisaalta tiedetään, että Välimeren itäpäässä osattiin yleisesti kreikkaa. Jaakob olisi hyvin voinut hallita kreikan, eikä kirjallinen lahjakkuus kysy syntyperää eikä aina edes koulutusta.
2. Eikö jo Paavalin eläessä häntä tulkittu väärin (vertaa Room 6:1-2 ja 2 Piet 3:14-16).

Kiistelty kirje

Kun Uuden testamentin kirjakokoelma vahvistettiin, oli niitä, jotka eivät halunneet ottaa Jaakobin kirjettä Uuteen testamenttiin. Syynä tähän oli se, että se ei ollut apostolin kirjoittama eikä sitä ollut kirjoitettu pakanakristityille ja jotkut katsoivat sen olevan ristiriidassa Paavalin opetusten kanssa. Myös uskonpuhdistaja Martti Luther suhtautui kriittisesti Jaakobin kirjeeseen.