Roomalaiskirje
Roomalaiskirje (1992) luettavissa netissä
Johdanto
Kysymys pelastuksen perustasta on kirkossa aina ajankohtainen. Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeen seurakunnalle, jossa hän ei ollut käynyt. Siksi hän esitti opetuksensa ytimen. Paavali käsittelee sekä pelastuksen perustaa että sitä, mitä pelastus merkitsee kristityn elämässä. Saamme Roomalaiskirjeen äärellä sekä tietoa uskostamme että haasteen soveltaa oppimaamme omaan elämäämme.
Roomalaiskirjettä voidaan pitää paitsi apostoli Paavalin pääkirjeenä, myös koko Uuden testamentin keskitetyimpänä kristillisen opin perusteiden esityksenä.
Kirjeen kirjoittaja
Roomalaiskirjeen kirjoittaja on apostoli Paavali. Paavali eli Saul syntyi Kilikian Tarsoksessa, joka on nykyisen Turkin alueella. Hän oli juutalainen ja kuului Benjaminin sukukuntaan.
Jeesus kuoli ristillä noin vuonna 30. Ensimmäisenä helluntaina syntyi kristillinen kirkko, jota pian alettiin vainota. Ensimmäisiin vainoihin osallistui myös Saul (Apt 7:58, 8:1‑3, 9:1‑2). Matkallaan vainoamaan Damaskoksen kristittyjä Saul kohtasi ylösnousseen Kristuksen (Apt 9:3‑30), joka kutsui hänet pakanain apostoliksi (9:15‑16). Juutalaisesta Saul Tarsolaisesta tuli kristitty Paavali.
Noin vuonna 35 Paavali kävi Jerusalemissa, jossa hän tapasi Pietarin ja Jaakobin, Jeesuksen veljen (Gal 1:18‑19). Mutta vasta noin 15 vuotta myöhemmin hän aloitti ensimmäisen lähetysmatkansa (vertaa Gal 2:1 ja Apt 13:1‑3).
Paavalissa yhdistyi hellenistinen sivistys ja rabbiininen opetus, joten hän oli erinomainen ‑ valittu ase (Apt 9:15) ‑ valinta viemään sanomaa Kristuksesta kreikkaa puhuvaan maailmaan.
Paavalin lähetysstrategia oli saarnata evankeliumia siellä, missä muut eivät vielä olleet sitä tehneet (vertaa 1 Tess 1).
Kirjeen kirjoitustilanne
Rooman seurakunta oli syntynyt varsin varhain, sen perustajaa ei kuitenkaan tunneta. Roomaan (pääkaupunkiin) erilaiset uskonnot levisivät "itsestään", näinhän on myös meidän aikanamme: uudet uskonnot aloittavat leviämisensä suurkaupungeista. Rooman seurakunnan enemmistö oli aluksi juutalaiskristittyjä. Roomassa arvellaan tuohon aikaan olleen noin 50000 juutalaista.
Paavalin tarkoitus ei ollut lähteä Roomaan vain viedäkseen sinne evankeliumia, vaan hän aikoi matkustaa Rooman kautta Hispaniaan (nykyiset Espanja ja Portugali), katso Room 15:23‑28.
Roomalaiskirjettä on sanottu Paavalin opilliseksi pääkirjeeksi. Kaikkiaan neljää Paavalin kirjettä pidetään muita kirjeitä merkittävämpänä: 1 ja 2 Kor, Gal ja Room. Muissa kolmessa pääkirjeessään Paavali taistelee kyseiseen seurakuntaan levinnyttä väärää opetusta vastaan. Roomalaiskirjeeltä puuttuu tällainen tausta, Paavali kirjoittaa seurakunnalle, jossa hän ei ole käynyt.
Roomalaiskirje on Paavalin uskonopin yleisesitys; hän esittää roomalaisille sen opin, jota hän oli julistanut pakanoille kaikkialla, mihin Jumala oli hänet lähettänyt. Paavali kirjoittaa rauhallisesti ja ottaa huomioon mahdolliset vastaväitteet.
Roomalaiskirjeen kirjoitusajankohdan määrittelemisen kannalta tärkeä kohta on Room 15:23‑28. Siinä Paavali mainitsee olevansa menossa Jerusalemiin viemään pakanakristittyjen avustusta Jerusalemin seurakunnan köyhille. Roomalaiskirje on siis kirjoitettu vähän ennen Paavalin viimeistä, vuonna 55 tai 56 tekemää, Jerusalemin matkaa. Jukka Thurén muistuttaa, että vuonna 54/55 oli sapattivuosi (3 Moos 25), joten keväällä 55 rahallinen avustus olisi tullut parhaimpaan mahdolliseen aikaan, kun helluntaina olisi koottu ensimmäinen sato sapattivuoden jälkeen (vertaa Apt 20:16).
Roomalaiskirje toimi samalla Paavalin ajatusten kerääjänä ja kehittelijänä niihin keskusteluihin, joita hän tiesi joutuvansa käymään Jerusalemissa.
Kirjeen kirjoittamisen aikaan Rooman kristittyjen enemmistö on ollut pakanataustaisia (vertaa Room 1:13), sillä juutalaiset eivät enää 40- ja 50-luvulla juurikaan kääntyneet kristityiksi ja niin kirkon yhä kasvava enemmistö oli entisiä pakanoita. Rooman kohdalla on lisäksi syytä muistaa vuonna 49 tapahtunut juutalaisten karkotus Roomasta (Apt 18:1-2). Historijoitsija Suetonius kirjoittaa, että Claudius hääti juutalaiset Roomasta, koska "Chrestukseen liittyvät kiistat aiheuttivat häiriöitä". Ilmeisesti kysymys oli Kristuksesta, sillä kreikassa sekä e että i ääntyivät tuolloin i.
Kirjoituspaikaksi on arveltu Korinttia, missä Paavali oleskeli ennen Jerusalemin matkaansa (Apt 20:2). Tätä oletusta tukee myös se, että hän kirjeen lopussa suosittelee Korintin satamakaupungin Kenkrean diakonissaa Foibea (Room 16:1).