2. kirje Timoteukselle luettavissa netissä

Johdanto Toiseen kirjeeseen Timoteukselle

Pelastuksen perusta 2 Tim 1
Elämä Jumalan omana 2 Tim 2
Millaista on elämä lopunaikana? 2 Tim 3
Kehotus kestävyyteen 2 Tim 4

Pastoraalikirjeistä yleensä ja Timoteuksesta olen kirjoittanut Ensimmäisen Timoteuskirjeen ensimmäisen luvun luennossa.

Jäähyväiskirje

Toista Timoteuskirjettä voidaan täydellä syyllä kutsua Paavalin testamentiksi. Se on hänen viimeinen kirjeensä, kuolemantuomio on jo lähellä (2 Tim 4:6-8).

Paavali oli vankina, mutta nyt vankeus oli ankarampaa kuin edellisellä kerralla (Apt 28:30-31): kahleet (2 Tim 2:9) ja se, ettei hänen ystäviensä ollut helppo löytää häntä (2 Tim 1:17) todistavat tästä.

Paavali oli yksin. Osa ystävistä ja työtovereista oli jättänyt hänet (2 Tim 1:15, 4:10,16), osa oli evankeliumin työssä muualla (2 Tim 4:10), vain lääkäri Luukas oli jäljellä (2 Tim 4:11). Paavali kaipasikin Timoteusta (2 Tim 1:4) ja pyysi häntä tulemaan luoksensa ja samalla tuomaan Troakseen jääneet pergamenttikääröt ja Paavalin viitan (2 Tim 4:9,13,21).

Mutta yksinäisyys ei ollut ainoa syy kirjeen kirjoittamiseen: Paavali mainitsee kirjeessä 23 henkilöä, joista puolet on meille tuntemattomia. Kuoleman lähestyes­säkin apostoli kantoi huolta seurakuntien ja yksityisten kristittyjen tilasta.

Myös tässä kirjeessä Paavali varoittaa Timoteusta harhaopeista (2 Tim 2:23).

Bo Giertz hahmottaa kirjeen kirjoitustilanteen seuraavasti: Jätettyään Timoteuksen Efesokseen Paavali matkusti Makedoniaan. Sieltä hän kirjoitti Ensimmäisen kirjeen Timoteukselle. Sen jälkeen hän kävi Kreetalla, jonne hän jätti Tituksen (voi olla, että Paavali oli käynyt Kreetalla jo ennen Efesoksen vierailua). Kreetalta hän lähti uudelleen Efesokseen ja tapasi Timoteuksen (vertaa 1 Tim 3:14). Sieltä hän meni Miletokseen, jonne sairas Trofimos jäi (2 Tim 4:20). Miletoksesta matka jatkui ilmeisesti Troaksen kautta Nikopolikseen (Tit 3: 12). Paavali oli matkalla Italiaan, mutta emme tiedä, menikö hän Roomaan, jossa hänet vangittiin vai vangittiinko hänet jo Kreikassa ja hän olisi tullut vankina Roomaan.

Roomassa Paavali sai kuolemantuomion (2 Tim 4:6-7), joka toteutettiin miekalla - näin meille kertoo Rooman piispa Klemens - kuten Rooman kansalaisten kohdalla tehtiin (vertaa Apt 22:25-29).

Kirkkoisä Hieronymus kertoo, että sekä Pietarin että Paavalin teloitus tapahtui keisari Neron 14. hallitusvuotena eli 68 jKr., joka jäikin hänen viimeisekseen, sillä hänet erotettiin keisarin virasta 8.6.68 ja hän teki itsemurhan seuraavana päivänä.

Kirje on kirjoitettu hieman ennen apostolin kuolemaa, sillä oikeudenistunto oli jo pidetty (2 Tim 4:16) ja ilmeisesti Paavali vai odotti sen täytäntöönpanoa (2 Tim 4:6-7).

Kirjeen loppu: ”Armo teille!” lienee viimeinen kirjoitus, jota Paavalilta on säilynyt.