Kirje galatalaisille

Kirjoittaja: 
Pekka Jauhiainen

Kirje galatalaisille luettavissa netissä

Tunnettu vainoaja kohtaa Kristuksen

Paavali oli tunnettu vainoaja, josta tuli apostoli – apostoli, joka julisti evankeliumia Kristuksen työstä ristillä. Vainoajana hän piti itseään edistyneenä juutalaisena. Käännyttyään kristityksi Paavali käyttää oman menneisyytensä edistyneisyyttä ja nykyisen elämänsä eroja opettaakseen olennaisia asioita evankeliumista.

Paavalin edistyneisyyttä juutalaisena voi verrata myös hänen vastustajiinsa galatiassa. Nämä vastustajat opettivat Mooseksen lain noudattamista, kuten jokaisen kunnon juutalaisen täytyykin tehdä. He eivät kuitenkaan vaatineet koko systeemin noudattamista, vaan vain osia siitä. Edistyneenä juutalaisena Paavali käy kirjeessään kiinni tähän vastustajien heikkouteen torjuakseen heidät.

Monissa Paavalin kirjeissä toistuu ajatus siitä, että hän oli toiminut vainoajana. Tämän on täytynyt olla hänelle hyvin traumaattista, koska hän siitä mainitsee kirjeissään usein. Apostolien teoissa mainitaankin, että hän romahti ja menetti näkökykynsä kohdattuaan Jeesuksen Kristuksen (Apt. 9:1–8).

Usein ajatellaan, että Paavalilla olisi vainoajana toimiessaan ollut sydämessä suru kaikkea sitä kohtaan mitä hän oli tekemässä. Hän itse ei kuitenkaan näin kirjoita. Pikemminkin hän ilmaisee, että hän oli parhaimmistossa kaltaistensa edistyneitten juutalaisten keskuudessa ja hänellä oli ylipapin antama kirje, johon tukeutua (Gal 1:13–14; Fil 3:4–6 vrt. Apt. 9:1–2).

Galatalaiskirjeeseen jännitteitä muodostavat:

  1. Vainoaja Paavali, joka luuli olevansa parhaista parhain (Gal 1:13–14, 23–24)

  2. Kristuksen yhteydestä elävä Paavali, joka oli menettänyt elämänsä perustan kohdatessaan Kristuksen. Tältä Kristukselta hän oli saanut avun ja uuden perustan elämälleen (Gal 2:19–20)

  3. Paavalin vastustajat eivät noudata Mooseksen lakia läheskään niin hyvin kuin Paavali on sitä noudattanut. Toisaalta Paavalin vastustajilla oli vääriä motiiveja tuodessaan oppiaan Galatian maakuntaan (Gal 6:12–13).

Näitten jännitteitten ja monien muitten esimerkkien kautta Paavali haluaa, että me luottaisimme Kristuksen työhön emmekä omaan vaellukseemme lakia noudattamalla.

Läpi kirjeen Paavali käy vuoropuhelua galatalaisten kanssa, jotta he eivät ottaisi vastaan sitä oppia, jonka Paavalin opin vastustajat ovat tuoneet Galatiaan. Nämä vastustajat eivät onnistu elämään Mooseksen lain mukaisesti läheskään yhtä hyvin kuin Paavali oli elämässään toiminut. Aivan lopussa Paavali kiteyttää, etteivät lain kannattajatkaan noudata lakia (Gal 6:13).

Juutalaisilla oli parhaimmat mahdollisuudet onnistua elämään Mooseksen lain mukaisesti. Pääosassa kahdessa ensimmäisessä luvussa ovat eri juutalaiset, jotka kaikki epäonnistuvat Jumalan tahdon noudattamisessa. Tämän epäonnistumisen Paavali tiivistää sanoihin:

Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä pakanasyntisiä; mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.
(Gal 2:15–16)

Paavalin epäonnistuminen Jumalan tahdon noudattamisessa on alkuluvuissa tärkein esimerkki parhaimmista parhaimman epäonnistumisesta (Gal 1:13–14; Fil 3:4–6). Toinen merkittävä epäonnistuminen kirjeessä on Pietarin toiminta (Gal 2:11–14). Nämä molemmat toimivat esimerkkeinä siitä, että juutalaistenkin on turvauduttava Jeesukseen uskon kautta.

Paavalilla on muissa kirjeissään useita eri tekstejä, joissa hän käyttää juutalaisia ja muita ihmisryhmiä esimerkkinä siitä, etteivät he elä Jumalan tahdon mukaan, vaikka heillä olisi siihen parhaat edellytykset.