Lue netistä 1. Kirje tessalonikalaisille luku 3

Timoteuksen vierailu 3:1-10

Jokainen seurakunta on Paavalille rakas. Erityisesti ne seurakunnat, jotka hän itse on perustanut, ovat jatkuvasti hänen mielessään. Hän kantaa niistä suurta huolta (2 Kor 11:28) ja pohtii, miten ne voivat. Pitävätkö ne kiinni siitä evankeliumista, jota hän julistaa? Hän pelkää harhaopettajia, jotka tahtovat ohjata seurakunnat pois apostolin opetuksesta. Lisäksi hänen mieltään askarruttaa nuoriin seurakuntiin kohdistunut vaino. Pysyvätkö seurakun­nat lujina vai antavatko ne periksi ahdistusten keskellä?

Apostolin huoli Tessalonikan seurakunnasta oli erityisen polttava. Olihan hänen työnsä jäänyt Tessalonikassa pahasti kesken. Paavali ei ollut ehtinyt opettaa seurakuntaa niin paljon kuin hän olisi halunnut. Kaiken tämän lisäksi nuorta Tessalonikan seurakuntaa vainottiin. Monet juutalaiset ja heidän yllyttäminään monet muut kaupungin asukkaat olivat vainonneet Paavalia. Apostoli oli pelastunut heidän käsistään pakenemalla kaupungista. Hänen vastustajiensa viha tuskin laantui apostolin lähdettyä. Ilmeisesti viha vaihtoi vain kohdetta: nyt nuori seurakunta sai oppia, millaista on Jumalan kansan elämä jumalattoman maailman keskellä.

Paavali halusi nopeasti saada tietoa Tessalonikan seurakunnasta. Oliko seurakunta vielä elossa vai oliko se kuollut vainon keskellä? Paavalilla ei ollut mahdollisuutta palata takaisin pohjoiseen. Syytä tähän emme tiedä. Mahdollisesti työ Ateenassa vaati apostolin jäämistä kaupunkiin. Siksi hän lähetti Timoteuksen matkaan. Hänen tehtävänään oli taittaa varsin pitkä ja vaivalloinen matka Ateenasta Tessalonikaan, ottaa selvää seurakunnan tilanteesta ja vahvistaa Tessalonikan kristittyjä, jos heitä vielä oli.

Apostoli antaa Timoteuksesta hyvän todistuksen. Hän on Paavalille rakas uskonveli ja läheinen työtoveri. Todistus nuoresta työtoverista ei ole vain muodollinen kohteliaisuus. Uusi testamentti kertoo, että Timoteus oli juuri sitä, mitä Paavali hänestä sanoo.

Paavali oli jo Tessalonikassa ollessaan opettanut, että kristittyjen osa ei ole helppo. Kristityt joutuvat pilkan ja vainon kohteeksi. Paavalin opetus yhtyy täysin siihen, mitä Jeesus maan päällä opetti:

”Te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden.”
(Matt 10:22)

Tämän sanan äärellä on paljon opittavaa. Pilkka Jeesuksen nimen tähden ei ole seuraus epäonnistuneesta uskonelämästä eikä Jumalan rangaistus kurittomille lapsille vaan se kuuluu kristittynä elämiseen. Se on Jeesuksen opetuslapsen luonnollinen osa. Pilkkaa ei kuitenkaan tarvitse tavoitella. Kun kuljemme taivaan tietä, pilkka kohdistuu meihin tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin ilman että me sitä itsellemme hankimme.

Perkele, josta Paavali nyt käyttää nimeä kiusaaja, halusi uskotella Tessalonikan kristityille, ettei uskoa Jeesukseen kannata tunnustaa; paljon helpommalla pääsee, kun luopuu evankeliumista. Juuri tätä Paavali pelkäsi, sitä, että seura¬kunta on antanut periksi ahdistusten keskellä. Jos näin on tapahtunut, koko hänen käyntinsä Tessalonikassa on ollut turha.

Timoteus palasi Tessalonikasta mukanaan suurenmoiset uutiset. Paavali sanoo Timoteuksen tuoneen hänelle evankeliumin, ilosanoman. Seurakunta on pysynyt uskossa ja sen keskellä vaikuttaa kristillinen rakkaus. Se ei ole hylännyt Paavalia vaan pitää apostolia suuressa arvossa ja odottaa pian näkevänsä hänet. Saatuaan Timoteuksen välittämät terveiset Paavali on suunnattoman helpottunut. Pelko on osoittautunut aiheettomaksi. Paavali eli monien vaikeuksien keskellä, häntä ahdisteltiin ja hän oli monien huolien rasittama. Siksi terveiset Tessalonikas¬ta olivat Paavalille raikas virvoitus, ja ne antoivat hänelle uutta voimaa. Hän sanoo elävänsä vasta terveiset saatuaan. Voimme vain kuvitella, miten hirvittävä isku Paavalille olisi ollut se, että Timoteus olisi tuonut Tes¬salonikasta toisen¬laiset terveiset.

Paavali puhkeaa Jumalan ylistykseen. Herra on pitänyt huolta seurakunnasta. Se elää ja siinä on syytä iloon. Monet seurakunnat tuottivat Paavalille surua. Siksi uutiset Tessalonikasta olivat hänelle valtava ilonaihe. Jumala antoi apostolille myös iloa monien murheiden keskellä.

Timoteuksen terveisillä oli myös toinen vaikutus. Nyt Paavali ikävöi Tessalonikan seurakuntaa entistä enemmän. Siksi hän rukoilee jatkuvasti päästäksensä pian vierailemaan siellä. Paavali sanoo haluavansa täyttää sen, mitä Tessalonikan kristittyjen uskosta puuttuu. Mitä Paavali tarkoittaa näillä sanoilla? Paavali joutui lähtemään Tessalonikasta pian kaupunkiin saavuttuaan. Hän ehti opettaa seurakunnalle kristillisen uskon perusasiat, mutta moni kristinopin kohta jäi kuitenkin opettamatta. Moni tärkeäkin kysymys jäi vielä avoimeksi. Paavali ei yksinkertaisesti ehtinyt sanoa kaikkea, mitä hän olisi tahtonut. Nyt Paavali tahtoisi palata Tessalonikaan ja jatkaa sitä työtä, joka jäi kesken. Hän haluaisi jakaa seurakunnalle lisää opetusta kristillisestä uskosta ja elämästä. Tätä Paavali tarkoittaa puhuessaan puuttuvan täyttämisestä.

Jakeen 10 perusteella ei pidä ajatella, että kristillinen usko kehittyy epätäydellisestä täydelliseen. Paavali ei tarkoita, että uskoa pitää parannella ja että se parantelun jälkeen kelpaa paremmin Jumalalle. Kristillisen uskon luonne on kaikki tai ei mitään. Kun me uskomme Jeesukseen, meillä on kaikki, mitä me Jumalan edessä tarvitsemme. Jumalan meille antamaa uskoa ei voi eikä tarvitse täydentää. Tämä ei tietenkään sulje pois opetusta, jota jokainen kristitty tarvitsee. Opetus tukee ja vahvistaa uskoa, jolla me omistamme Kristuksen ja hänen mukanaan kaikki taivaan aarteet.

Kaksi toivetta 3:11-13

Paavali tahtoo pian päästä Tessalonikan seurakuntaan. Hän jättää vierailunsa kuitenkin Jumalan päätettäväksi ja luottaa hänen johdatukseensa. Jos Jumala tahtoo, apostoli saapuu ennemmin tai myöhemmin Tessalonikaan.

Apostoli rukoilee, että rakkaus valtaisi yhä suurempaa sijaa seurakunnassa. Sitä tarvitaan erityisesti vainon keskellä ja sen tulee suun¬tautua niin toisiin kristittyihin kuin myös seurakunnan ulkopuolella oleviin. Samalla Paavali rukoilee, että Jumala vahvistaisi seurakuntaa loppuun asti. Hän rukoilee, että se olisi valveilla sinä päivänä, jona Herra palaa takaisin maan päälle. Jakeessa 13 pyhät tarkoittavat ilmeisesti enkeleitä. Jeesus itsekin puhuu enkeleistä, joiden kanssa hän viimeisenä päivänä saapuu maan päälle( Matt 16:27).