Yksi kristinuskon salaisuuksista on sen käsitys Jumalasta. On yksi Jumala, jolla on kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Kullakin näistä persoonista on omat tehtävänsä. Isä on luonut maailman ja ylläpitää sitä, Poika on syntynyt ihmiseksi ja pelastaa maailman sen synneistä. Pyhä Henki synnyttää ihmisessä uskon ja kasvattaa sitä. Oikeastaan pitäisi siis kysyä: "Kuka on Pyhä Henki?", sillä Pyhä Henki on Jumalan kolmas persoona, ei vain jonkinlainen persoonaton voima.
Pyhä Henki toimii ihmisten keskuudessa ennen kaikkea synnyttäen ja vahvistaen uskoa Jeesukseen. Hän tekee työtään armonvälineiden eli Jumalan sanan, kasteen, ehtoollisen ja ripin välityksellä. Ne ovat Pyhän Hengen työvälineitä.
Jeesus nimitti Pyhää Henkeä Totuuden Hengeksi ja Puolustajaksi. Totuuden Henkenä Pyhä Henki johdatti Raamatun kirjoittajia kirjoittamaan Jumalan tahdon mukaisesti, ja meille hän antaa ymmärrystä, kun luemme Raamattua. Puolustajana hän vakuuttaa sydämellemme, että Jumala on meille Jeesuksen tähden armollinen, vaikka olemmekin langenneet ja ansainneet rangaistuksen.
Pyhä Henki saa myös uskovissa aikaan Jumalan mielen mukaista elämää. Hän myös antaa armolahjoja seurakunnan rakentamiseksi.
Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden
Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. (Joh. 15:26)
Pyhä Henki voi asua ihmisessä, ja itse asiassa jokaisella Jeesukseen uskovalla on Pyhä Henki - ilman Pyhää Henkeä ei edes voi uskoa. Eräs kristinuskon käsittämättömyyksiä on se, että kaikkivaltias Jumala tahtoo tulla asumaan pienen ja syntisen ihmisen sydämeen.
Pyhä Henki tulee ihmisen sydämeen Jumalan sanan ja sakramenttien, kasteen ja ehtoollisen, välityksellä. Näitä armonvälineitä käyttäen Pyhä Henki synnyttää ihmisessä pelastavan uskon Jeesukseen ja tekee meistä Jumalan lapsia. Jumalan lapsi voi kuitenkin tottelemattomuudellaan tehdä Pyhän Hengen murheelliseksi ja joutua takaisin epäuskoon. Siksi Raamattu varoittaa paatumuksesta, luopumuksesta, ja kutsuu palaamaan ainoan pelastajan luokse.
Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran
Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
ei ole hänen omansa. (Room. 8:9)
Jeesus varoitti Pyhän Hengen pilkasta oppineita, jotka väittivät Jeesuksen toimivan Saatanan vallalla. Kyse on tietoisesta Jumalan Hengen työn vastustamisesta. Toisaalla Uudessa testamentissa on vastaavia varoituksia. Heprealaiskirjeessä puhutaan tietoisesta synnin tekemisestä, joka johtaa lopulliseen eroon Jumalasta. Synti siinä yhteydessä ei tarkoita mitä tahansa syntiä vaan harkittua uskon kieltämistä.
Jeesuksen ja Heprealaiskirjeen sanoja ei ole ymmärrettävä tuomioksi kenellekään, vaan varoitukseksi niille, jotka eivät vielä ole peruuttamatonta syntiä tehneet. Muutenkin on tärkeää muistaa, että Jumalan puolelta ovi on auki niin kauan kuin hyvää sanomaa Jeesuksesta julistetaan. Pyhän Hengen pilkkaan syyllistyneen ongelma ei siis ole se, etteikö Jumala enää antaisi hänelle anteeksi, vaan se, että hän ei tahdokaan tulla takaisin Jumalan luo - hänen sydämensä on paatunut. Siksi se, joka pelkää tehneensä anteeksiantamattoman synnin, voi olla varma siitä, ettei ole sitä tehnyt, koska katumus on merkki siitä, että sydän vielä kuulee Jumalan puhuttelun.
Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi,
mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei
tässä eikä tulevassa maailmanajassa. (Matt. 12:32)