Roomalaiskirje (1992) luettavissa netissä

Johdanto

Kysymys pelastuksen perustasta on kirkossa aina ajankohtainen. Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeen seurakunnalle, jossa hän ei ollut käynyt. Sik­si hän esitti ope­tuksensa ytimen. Paavali käsittelee sekä pelas­tuksen perustaa että sitä, mitä pelastus merkitsee kristityn elämässä. Saamme Roomalaiskirjeen äärellä sekä tietoa uskostamme että haa­steen soveltaa oppimaamme omaan elämäämme.

Roomalaiskirjettä voidaan pitää paitsi apostoli Paavalin pääkir­jeenä, myös koko Uuden testamentin keskitetyimpänä kristillisen opin perusteiden esityksenä.

Kirjeen kirjoittaja

Roo­malais­kirjeen kirjoittaja on apostoli Paavali. Paavali eli Saul syntyi Kiliki­an Tarsoksessa, joka on nykyisen Turkin alu­eel­la. Hän oli juutalai­nen ja kuului Benjaminin suku­kuntaan.

Jeesus kuoli ristillä noin vuonna 30. Ensimmäisenä helluntaina syntyi kris­til­linen kirkko, jota pian alettiin vainota. Ensim­mäisiin vainoi­hin osallistui myös Sau­l (Apt 7:58, 8:1‑3, 9:1‑2). Mat­kallaan vainoamaan Damaskoksen kristittyjä Saul kohtasi ylös­nousseen Kristuksen (Apt 9:3‑30), joka kutsui hänet paka­nain apos­toliksi (9:15‑16­). Juutalaisesta Saul Tarso­laisesta tuli kris­titty Paavali.

Noin vuonna 35 Paavali kävi Jerusa­lemis­sa, jossa hän tapasi Pie­tarin ja Jaakobin, Jeesuksen veljen (Gal 1:18­‑19). Mutta vasta noin 15 vuotta myöhemmin hän aloitti ensim­mäisen lähet­ysmatk­ansa (vertaa Gal 2:1 ja Apt 13:1‑3).

Paavalissa yhdistyi hellenistinen sivistys ja rabbii­ninen ope­tus, joten hän oli erinomainen ‑ valittu ase (Apt 9:15) ‑ valin­ta vie­mään sanomaa Kristuksesta kreikkaa puhuvaan maailmaan.

Paavalin lähetysstra­tegia oli saarnata evankeliumia siellä, mis­sä muut eivät vielä olleet sitä tehneet (vertaa 1 Tess 1).

Kirjeen kirjoitustilanne

Rooman seurakunta oli syn­tynyt varsin varhain, sen perustajaa ei kuitenkaan tunneta. Roomaan (pää­kaupunkiin) erilaiset uskonnot levisivät "itsestään", näin­hän on myös meidän aikanamme: uudet uskonnot aloittavat leviämisensä suur­kaupungeista. Rooman seura­kunnan enemmistö oli aluksi juutalaiskristittyjä. Roomassa ar­vellaan tuohon aikaan olleen noin 50000 juutalaista.

Paavalin tarkoitus ei ollut lähteä Roomaan vain viedäkseen sinne evankeliumia, vaan hän aikoi matkustaa Rooman kautta Hispaniaan (nykyiset Espanja ja Por­tugali), katso Room 15:23‑28.

Roomalais­kirjettä on sanottu Paavalin opil­liseksi pääkirjeek­si. Kaikkiaan neljää Paavalin kirjettä pide­tään muita kirjeitä mer­kit­tävämpänä: 1 ja 2 Kor, Gal ja Room. Muissa kol­messa pääkir­jees­sään Paavali taistelee kyseiseen seu­rakuntaan levin­nyttä väärää opetusta vastaan. Roomalaiskirjeel­tä puuttuu tällainen tausta, Paavali kirjoittaa seurakunnalle, jossa hän ei ole käy­nyt.

Roomalaiskirje on Paa­valin uskonopin yleisesitys; hän esittää roomalaisille sen opin, jota hän oli julistanut pakanoille kaik­kialla, mihin Jumala oli hänet lähettä­nyt. Paavali kirjoittaa rauhallisesti ja ottaa huomioon mahdolliset vasta­väitteet.

Roomalaiskirjeen kirjoitusajankohdan määrittelemisen kan­nalta tärkeä kohta on Room 15:23‑28. Siinä Paavali mainitsee olevansa menossa Jeru­salemiin viemään pakanakristittyjen avustusta Je­rusa­lemin seurakunnan köyhille. Roomalaiskirje on siis kirjoi­tettu vähän ennen Paavalin viimeistä, vuonna 55 tai 56 tekemää, Jeru­salemin matkaa. Jukka Thurén muistuttaa, että vuonna 54/55 oli sapattivuosi (3 Moos 25), joten keväällä 55 rahallinen avus­tus olisi tullut par­haimpaan mah­dolliseen aikaan, kun helluntai­na olisi koottu ensimmäinen sato sapattivuoden jälkeen (vertaa Apt 20:16).

Roomalaiskirje toimi samalla Paavalin ajatusten kerääjänä ja kehittelijänä niihin keskusteluihin, joita hän tiesi joutuvansa käymään Jerusalemissa.

Kirjeen kirjoittamisen aikaan Rooman kristittyjen enemmistö on ollut pakanataus­taisia (vertaa Room 1:13), sillä juutalaiset eivät enää 40- ja 50-luvul­la juurikaan kääntyneet kristityiksi ja niin kirkon yhä kasvava enemmistö oli entisiä pakanoita. Rooman kohdalla on lisäksi syytä muistaa vuonna 49 tapahtunut juutalaisten karkotus Roomasta (Apt 18:1-2). Historijoitsija Suetonius kirjoittaa, että Claudius hääti juutalaiset Roomasta, koska "Chrestukseen liittyvät kiistat aiheuttivat häiriöitä". Ilmeisesti kysymys oli Kristuksesta, sillä kreikassa sekä e että i ääntyivät tuolloin i.

Kirjoi­tuspaikaksi on arveltu Korint­tia, missä Paavali oleskeli ennen Jerusalemin matkaansa (Apt 20:2). Tätä oletusta tukee myös se, että hän kirjeen lo­pussa suosittelee Korintin sata­ma­kaupungin Kenkrean diakonis­saa Foibea (Room 16:1).