Juutalaisen uskonnon näkökulmasta Jeesukselle langetettiin kuolemantuomio, koska hän kansanvanhimpien mukaan pilkkasi Jumalaa. Opetuksillaan ja teoillaan Jeesus ilmaisi olevansa Jumalan Poika, joka on tullut alas taivaasta. Tällainen ”herjaaja” ansaitsi Mooseksen lain mukaan kuolemantuomion.

Mutta ainoastaan roomalaisilla oli valta päättää kuolemanrangaistuksesta ja sen täytäntöön panemisesta. Käskynhaltija Pontius Pilatusta eivät kiinnostaneet juutalaisten sisäiset uskonnolliset kiistat. Jeesus esiteltiinkin hänelle messias-kandidaattina, joka voi kiihottaa kannattajansa kapinaan keisaria vastaan. Pilatus empi ja epäröi, mutta taipui painostukseen ja langetti tuomion.

Evankeliumin kärsimyskertomusten lukija kyselee, miksi hyvän ja viattoman piti kuolla näin julmalla tavalla. Miksi Jumala ei puuttunut asioiden kulkuun ja pelastanut? Miksi Jeesus itse ei puolustautunut väärien syytösten edessä?

Parhaan vastauksen löydämme profeetta Jesajan kirjasta, luvusta 53. Ihmeellistä on, että se on kirjoitettu vähintään 500 vuotta tapahtunutta aikaisemmin. Kristityt uskovat sen ja monien muiden raamatunkohtien perusteella, että kysymys oli Jumalan pelastussuunnitelmasta. Jumala itse sovitti synnin ja vapautti tuomion alaisen ihmisen lähettämällä Poikansa sijaiskärsijäksi.

Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. (Jes. 53:5–6)