Valtaosa ihmisistä uskoo, että on olemassa jonkinlainen jumala, joku korkeampi voima. Joku, josta tämä maailma on lähtöisin. Joku, joka on pannut ihmisiin yleismaailmallisen tajun oikeasta ja väärästä. Joku, joka on suuremmalla kädellä ohjaillut historian kohtaloita. Ateistillakin on jokin asia, periaate, ”jumala”, johon hän turvautuu ja jota pitää ylimpänä auktoriteettina.

Aavistus, mielipide tai vakaumus Jumalan olemassaolosta ei kerro vielä mitään siitä, kuka ja millainen hän on ja miten voimme hänet tuntea. Riittävän tiedon Jumalasta saamme vain häneltä itseltään, hänen sanastaan Raamatusta. Jumala on suuri ja salattu, emmekä me voi inhimillisellä, synnin rajoittamalla järjellämme oppia tuntemaan Häntä. Siksi meidän on luotettava Hänen omaan ilmoitukseensa. Jumala on luonut maailman ja ohjaa ja hallitsee sitä. Mutta enemmänkin – Jumala on Jeesuksessa tullut ihmiseksi maailmansa keskelle ja pelastanut meidät synneistämme. Ketään muuta tai muunlaista Jumalaa ei ole.

"Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.
(Ilm. 1:8)