Monet ihmiset puhuvat Jeesuksesta, mutta eivät tahdo kuitenkaan olla varsinaisesti kristittyjä, vaan ehkä etsiviä. He tietävät hyvin, että Jeesuksen opetus on viisasta ja oikeaa ja että olisi hyvä, jos kaikki opettaisivat ja eläisivät niin kuin hän eli ja opetti. Ehkä he tuntevat kovastikin alamittaisuutta muiden edessä.
Mutta missä he oikein ajattelevat asian väärin?
- He eivät ole ymmärtäneet, että Jeesus merkitsee meille kahta asiaa, nimittäin
a) lahjaa ja
b) esikuvaa.
Ilman tätä löytöä etsijä on aina neuvoton.

Jeesus on lahja

Kun sanotaan, että Jeesus on meille lahja, tarkoitetaan tätä:
Hän on ottanut pois minun syntini ja tehnyt minusta Jumalan lapsen. Vaikka en ollenkaan sitä ansaitse, saan olla synnitön ja puhdas, kun Jeesus on ottanut Golgatan ristillä pahat tekoni pois. Lisäksi hän kulkee vierelläni elämäni jokaisena päivänä eikä väsy hoitamasta, nostamasta ja antamasta anteeksi.
Tätä lahjaa ihailen kastemaljan äärellä, ehtoollisella, rippiä käyttäessäni ja avatessani Raamatun. Minulta ei vaadita mitään: minä olen saamassa Jumalalta paljon.

Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!"
(Room. 8:15)

Jeesus on esikuva

Kun sanotaan, että Jeesus on meille esikuva, tarkoitetaan tätä:
Tullessaan Jumalan kirkkaudesta tähän saastaiseen maailmaan antamaan henkensä meidän edestämme, Jeesus antoi mallin jokaiselle seuraajalleen. Koska Jeesus ei pitänyt omaa henkeään minkään arvoisena pelastaessaan minut, minäkin ymmärrän, että tehtäväni on jättää tärkeily ja rakastaa lähimmäisiäni. Tämä rakkaus ei ole pelkkä aate, vaan se ottaa jatkuvasti mallia ristin Jeesuksesta, joka uhrasi kaiken syntisten ihmisten takia ja vielä ristillä rukoili kiduttajiensa puolesta. Olen saanut niin paljon anteeksi, että minulla ei ole oikeutta pitää vihaa kenenkään kanssa eikä katsoa ketään alaspäin.

Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
(1. Joh. 4:19).

Lahja, esikuva ja oikea järjestys

Näin siis Jeesus on sekä lahja että esikuva. Moni ihminen tahtoo kyllä pitää Jeesusta esikuvanaan. Siitä ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos hän ei ole ymmärtänyt, että Jeesus on meille ennen muuta lahja. Suuren esikuvan äärellä ovat olleet ymmällään lukemattomat ihmiset. Esikuvaa voivat ylistää hindut ja buddhalaiset, ja ylistävätkin, mutta eivät ole silti löytäneet todellista Jeesusta. Jeesuksen persoona on meille niin kauan arvoitus, kun hän kirkastuu meille lahjaksi. Sen jälkeen hänestä tulee itsestään meille myös esikuva.

Siis: Jeesus on meille ensiksi lahja ja sitten esikuva.

Jos häntä pidetään pelkkänä esikuvana, ei olla ymmärretty todellista Jeesusta ollenkaan eikä itse asiassa olla edes kristittyjä.

Olen kristitty, Kristuksen mukaan nimetty, koska Kristus teki minusta Jumalan oman. Ja koko loppu elämäni on kiehtovaa haastetta ottaa oppia suuresta esikuvastani.